vuonna työnsä lähes kokonaan uusiutunein
voimin. Tarkasteltavana oli useita kymmeniä
laadukkaita ja vankalla ammattitaidolla tehty-
jä tutkimuksia, jotka olivat ilmestyneet vuosi-
na 20062007 ja jotka käsittelevät työväestön
elämää, työväenkulttuuria ja työväenliikkeen
historiaa. Raati päätyi jakamaan kaksi pää-
palkintoa, sillä teosten joukosta nousi esille
kaksi lähtökohdiltaan ja toteutukseltaan hy-
vin erilaista tutkimusta, emmekä halunneet
asettaa niitä arvojärjestykseen.
työväenkulttuurin muuttuvista merkityksistä.
Viime kuukausien uutiset Suomesta ja maail-
malta muistuttavat meitä siitä, miten polttavia
kysymyksiä työ, työelämä ja työhön liittyvä
edunvalvonta ovat ja miten pitkälle ollaan
valmiita menemään taisteltaessa työpaikoista
ja toimeentulosta. Työelämään liittyvät kysy-
mykset kytkeytyvät vahvasti luokkaan, suku-
puoleen ja yhä suuremmassa määrin myös
etnisyyteen ja kansallisuuteen. Monet kirjaili-
jat, tutkijat ja poliittiset vaikuttajat ovat muis-
tuttaneet, että työväenluokka ei ole kadonnut,
vaikka se on muuttanut muotoaan. Miten työ-
väenliike ja ammattiyhdistysliike suhteutuvat
tähän prosessiin? Mitä annettavaa niillä on
uudelle työväenluokalle? Palkitut tutkimuk-
set tarkastelevat työhön kouluttamista ja työ-
markkinoiden sopimushistorian muutoksia
tuoreista näkökulmista ja antavat näin poh-
jaa ajankohtaisille keskusteluille.
dosentti, Helsingin yliopisto
joutui kuitenkin tilaisuus palkita tutkimus, jo-
ka tuo työväentutkimuksen raikkaasti ja roh-
keasti tähän päivään. Toinen vuoden 2008 työ-
väentutkimuspalkinnoista annettiin yhteiskun-
tatieteiden tohtori Mari Käyhkölle väitöskir-
jasta Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tut-
kimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan kou-
lutuksessa. Tutkimus antaa äänen monella ta-
paa marginaalissa olevalle ryhmälle: pohjois-
karjalaisille työläistytöille, joiden siivoojaksi
opiskelua ja työelämän alkuvaiheita tekijä on
tutkinut 1990-luvun lopulta lähtien. Luokka
ja sukupuoli virittävät tutkimukseen kutkutta-
via jännitteitä ja kysymyksiä: Miten työväen-
luokkainen puhekulttuuri ja naisen ruumiil-
lisuus jalostetaan hiljaiseksi näkymättömyy-
deksi? Miten ja miksi työväenluokkaiset tytöt
yhä hakeutuvat aliarvostettuun ammattiin ja
työhön, jonka antama takuu toimeentulosta
on yksi epävarmimmista?
kasti ja oivaltavasti. Havaintopäiväkirjat, haas-
tattelut, oppimateriaalit ja viralliset dokumen-
tit rakentavat moniulotteisen kuvan nuorten
naisten toiminnasta ja ajatuksista sekä heidän
siivooja-ammattilaisuuteensa liitetyistä odo-
tuksista. Tämä tutkimuksessa hahmoteltu ko-
konaiskuva siivousalan ammattilaisten koulu-
tuksesta ja työstä on myös arvokas lähihisto-
riallinen dokumentti.
joina, jotka kyseenalaistavat koulutusyhteis-